rajakohta

substantiivi

1. Tietty paikka, jossa kaksi aluetta, maata tai muuta ovat vierekkäin ja muodostavat rajan.

   Rajakohta oli tarkoin vartioitu.

Taivutus

yks. nom. rajakohta, yks. gen. rajakohdan, yks. part. rajakohtaa, yks. ill. rajakohtaan, mon. gen. rajakohtien rajakohtain, mon. part. rajakohtia, mon. ill. rajakohtiin.

Synonyymisanakirja

rajakohta

1. raja, rajapiste.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rajakohta ratkaistiin sovinnolla.
Tien ja pihan rajakohta on vaikeasti määriteltävissä.
Uusi aita rakennettiin selventämään rajakohtaa.

Käännökset

Riimisanakirja

rajakohta rimmaa näiden kanssa:

alakohta, nollakohta, saumakohta, murtumakohta, taittumakohta, vastakohta, luokkavastakohta, värivastakohta, etuvastakohta

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rajakivi, rajakkain, rajakkainen, rajakohta, rajakustannus, rajakylä

Keskustelu