rallattelu

substantiivi

1. Kevyesti ja huolettomasti laulaminen tai hyräily.

   Kadulla kuului iloista rallattelua.

Taivutus

yks. nom. rallattelu, yks. gen. rallattelun, yks. part. rallattelua, yks. ill. rallatteluun, mon. gen. rallattelujen rallatteluiden rallatteluitten, mon. part. rallatteluja rallatteluita, mon. ill. rallatteluihin.

Synonyymisanakirja

rallattelu

1. lauleskelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Iloinen rallattelu kuului puistosta.
Hän nautti ystävien kanssa yhdessä rallattelusta.
Rallattelu toi iloa sateiseen päivään.

Käännökset

Riimisanakirja

rallattelu rimmaa näiden kanssa:

saattelu, sadattelu, haihattelu, ajattelu, vapaa-ajattelu, toiveajattelu, arkiajattelu, rooliajattelu, rupattelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rakuuna, rallatella, rallattaa, rallattelu, rallatus, ralli