rampuus
substantiivi
-
Kukaan, jossa on kykenemättömyyttä liikkua normaalisti tai jokin muu fyysinen vajaavaisuus.
Hän kärsi rampuudesta selkävamman vuoksi.
Taivutus
yks. nom. rampuus, yks. gen. rampuuden, yks. part. rampuutta, yks. ill. rampuuteen, mon. gen. rampuuksien, mon. part. rampuuksia, mon. ill. rampuuksiin.
Esimerkit
Kaupungin rampuus oli ilmeinen.
Tien rampuus vaikeutti kulkemista.
Rampuuden syy oli vesivahinko.
Käännökset
Riimisanakirja
rampuus rimmaa näiden kanssa:
kaikkivoipuus, halpuus, pahansuopuus, hyvänsuopuus, piispuus
Läheisiä sanoja
ramppi, ramppikuume, ramppivalot, rampuus, rangaista, rangaistava