rankkaus
substantiivi
-
Prosessi tai toiminta, jossa asioita sijoitetaan järjestykseen.
Aikakauslehdessä julkaistiin musiikkialbumien rankkaus.
Taivutus
yks. nom. rankkaus, yks. gen. rankkauksen, yks. part. rankkausta, yks. ill. rankkaukseen, mon. gen. rankkausten rankkauksien, mon. part. rankkauksia, mon. ill. rankkauksiin.
Esimerkit
Kilpailijoiden rankkaus julkistettiin aamulla.
Rankkaus perustuu pisteytysjärjestelmään.
Uusi rankkaus herätti paljon keskustelua.
Käännökset
Riimisanakirja
rankkaus rimmaa näiden kanssa:
lankkaus, plankkaus, tankkaus, ilmatankkaus, veritankkaus, itsepalvelutankkaus, sinkkaus, donkkaus, runkkaus
Läheisiä sanoja
rankka, rankkari, rankkasade, rankkaus, rankki, rankkitynnyri