ranneluu
substantiivi
-
Ranteen muodostavat luut, jotka antavat sen liikkumavaran.
Hän tunsi kivun ranneluissaan nostettuaan painavia esineitä.
Taivutus
yks. nom. ranneluu, yks. gen. ranneluun, yks. part. ranneluuta, yks. ill. ranneluuhun, mon. gen. ranneluiden ranneluitten, mon. part. ranneluita, mon. ill. ranneluihin.
Synonyymisanakirja
ranneluu
-
luu, os, veneluu, os scaphoideum, ranteen veneluu, puolikuuluu, os lunatum, kolmioluu, os triquetrum, vaajaluu.
Esimerkit
Ranneluu on yksi monista ranteen luista.
Hänen ranneluunsa murtui kaaduttaessa.
Lääkäri tutki tarkasti ranneluun vaurion.
Käännökset
Läheisiä sanoja
rannelaukaus, rannelaukku, ranneliike, ranneluu, rannemmaksi, rannemmalla