rantaoikeus
substantiivi
-
oikeus tai lupa käyttää rantaa, usein liittyy maanomistukseen.
Kiinteistön omistajalla on rantaoikeus järvelle.
Taivutus
yks. nom. rantaoikeus, yks. gen. rantaoikeuden, yks. part. rantaoikeutta, yks. ill. rantaoikeuteen, mon. gen. rantaoikeuksien, mon. part. rantaoikeuksia, mon. ill. rantaoikeuksiin.
Esimerkit
Heillä oli rantaoikeus yhteisellä alueella.
Rantaoikeus aiheutti kiistaa naapureiden kesken.
Rantaoikeuden sai vain kiinteistön omistajat.
Etymologia
Yhdiste sanoista 'ranta' ja 'oikeus', viitaten oikeuteen käyttää rantaa.
Käännökset
Riimisanakirja
rantaoikeus rimmaa näiden kanssa:
oikeus, valtio-oikeus, optio-oikeus, avio-oikeus, etuajo-oikeus, lakko-oikeus, kirkko-oikeus, vaitiolo-oikeus, vero-oikeus, veto-oikeus
Läheisiä sanoja
rantamuoti, rantamökki, rantaniitty, rantaoikeus, rantapalle, rantapallo