rapauma
substantiivi
-
kova massa, joka muodostuu, kun savista tai savipitoisesta maasta puristuu ilma pois
Kipsiin sekoitettuna rapauma tekee siitä kovemman.
-
Rapautumisen tulos
Esimerkit
Rapautunut pinta paljasti rapauman.
Hän poisti rapauman hiekkapaperilla.
Rapauma haittaa materiaalin kestävyyttä.
Sade aiheutti rapauman kallioon.
Maali peitti vanhaa rapaumaa.
Etymologia
Suomen kielestä juontuva sana, viittaa kulumisesta tai rappeutumisesta syntyvään aineeseen.
Käännökset
afrikaansalbaniaarabiabulgariaenglantiespanjagaliciaHaitian Creolehepreahindihollantiiiriindonesiaislantiitaliajapanijiddiškatalaanikiinakoreakreikkakroatiakymrilatvialiettuamakedoniamalaijimaltanorjapersiaportugalipuolaranskaromaniaruotsisaksaserbiaslovakiasloveniaswahilitagalogtanskathaitsekkiturkkiukrainaunkarivalkovenäjävenäjävietnamviro
Läheisiä sanoja
raparperikiisseli, raparperimehu, raparperipiirakka, rapata, rapauttaa, rapautua