raunio
substantiivi
-
jäännökset tai merkki jostain sortuneesta tai tuhoutuneesta
Muinainen linna oli nyt raunio.
Taivutus
yks. nom. raunio, yks. gen. raunion, yks. part. rauniota, yks. ill. raunioon, mon. gen. raunioiden raunioitten, mon. part. raunioita, mon. ill. raunioihin.
Synonyymisanakirja
raunio
-
rakennus, rappio, huonontuminen, lasku.
Esimerkit
Vanha linna oli raunioina.
Kaupunki oli sodan jäljiltä raunioina.
Raunioilla kävellessä voi aistia historian.
Etymologia
germaaninen kierto
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi). Englanniksi heap, pile, ruin
Käännökset
Sitaatit
"Asiaan. Tässä on Sami raunio. Hän on stalkkeri. Te tiedätte, mikä stalkkeri on. Stalkkeri asuu Neuvostoliitossa, menee kielletylle alueelle, ja muuttuu mustavalkoisesta neliväriseksi puolivälissä elokuvaa. "
Läheisiä sanoja
raukkamaisuus, raukkis, raunikki, raunio, raunioinen, raunioiskasvi