refleksiiviverbi
substantiivi
-
verbi, joka viittaa tekijän toimintaan itseensä kohdistuvana
Peseytyä on hyvä esimerkki refleksiiviverbistä.
Taivutus
yks. nom. refleksiiviverbi, yks. gen. refleksiiviverbin, yks. part. refleksiiviverbiä, yks. ill. refleksiiviverbiin, mon. gen. refleksiiviverbien, mon. part. refleksiiviverbejä, mon. ill. refleksiiviverbeihin.
Esimerkit
Hän opetteli käyttämään refleksiiviverbiä oikein.
Refleksiiviverbi vaatii erityistä pronominia kaverikseen.
Kieliopissa refleksiiviverbit voivat olla monimutkaisia.
Etymologia
Johdettu sanoista 'refleksiivinen' ja 'verbi', tarkoittaa verbiä, joka kohdistuu subjektiin itseensä.
Käännökset
Läheisiä sanoja
refleksi, refleksiivinen, refleksiivipronomini, refleksiiviverbi, reflektorinen, reflektorisesti