reilaaja
substantiivi
-
henkilö, joka reilaa tai matkustaa reilaten
Reilaaja kiersi Eurooppaa junalla.
Taivutus
yks. nom. reilaaja, yks. gen. reilaajan, yks. part. reilaajaa, yks. ill. reilaajaan, mon. gen. reilaajien reilaajain, mon. part. reilaajia, mon. ill. reilaajiin.
Esimerkit
Hän on innokas reilaaja.
Reilaaja kiertää Eurooppaa junalla.
Reilaaja kertoi tarinansa matkalta.
Käännökset
Riimisanakirja
reilaaja rimmaa näiden kanssa:
interrailaaja, keilaaja, interreilaaja, viilaaja, pilkunviilaaja, pilaaja, ilonpilaaja, tilaaja, vuositilaaja
Läheisiä sanoja
reikäsaha, reikätiili, reikätähtäin, reilaaja, reilaan, reilassa