remmi
substantiivi
-
hihna tai leveä nauha, joka voi kiinnittää tai pidellä
Koiran remmi katosi puistossa.
Taivutus
yks. nom. remmi, yks. gen. remmin, yks. part. remmiä, yks. ill. remmiin, mon. gen. remmien, mon. part. remmejä, mon. ill. remmeihin.
Esimerkit
Uusi remmi rikkoutui heti.
Hän kiristi koiran remmiä.
Kello tarvitsee uuden remmin.
Etymologia
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi rem. Englanniksi strap, belt
Käännökset
| englanti |
strap thong latchet tawse |
Slangisanakirja
-
jengi : Lähettii sit koko remmi snagarille.
-
joukko / ryhmä
Sitaatit
"Elli, hei! Musta remmi on asemalla. Mikään ei enää kimalla, me sanoimme ratsumiehille."
"Ne eteiset ties salattu loikkari. Sumerimme remmi remusi: "Rakki, olutta Lasse ittesi eteen!"
Liittyvät sanat
jengi, roikka, pumppu, hihna, iso (2)Läheisiä sanoja
remburssi, remissi, remissio, remmi, remmikenkä, remontoida