resonaattori

substantiivi

  1. kaikukoppa, laite joka vahvistaa ääntä tai sähköistä signaalia

    Kitarassa resonaattori tekee äänestä voimakkaamman.
Taivutus

yks. nom. resonaattori, yks. gen. resonaattorin, yks. part. resonaattoria, yks. ill. resonaattoriin, mon. gen. resonaattorien resonaattoreiden resonaattoreitten, mon. part. resonaattoreja resonaattoreita, mon. ill. resonaattoreihin.

Synonyymisanakirja

resonaattori

  1. resonanssipiiri, onteloresonaattori, resonaattorikammio.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Viulun resonaattori lisää soinnin rikkautta.
Resonaattorit auttavat parantamaan äänenlaatua.
Akustinen kitara on varustettu erinomaisilla resonaattoreilla.
Resonaattori voi muokata ääntä halutulla tavalla.
Saommalit vaikuttavat instrumentin resonanssiin.

Etymologia

perustuu latinan sanaan 'resonare', joka tarkoittaa kaikumista tai sointumista

Riimisanakirja

resonaattori rimmaa näiden kanssa:

inkubaattori, sekundaattori, alligaattori, navigaattori, gladiaattori, radiaattori, indikaattori, provokaattori, inhalaattori, sterilaattori

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

resitatiivisesti, resitoida, reskontra, resonaattori, resonanssi, resonanssiontelo

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro