reuna
substantiivi
-
Jonkin asian ulkoreuna tai äärimmäinen osa.
Pöydän reuna oli terävä.
Taivutus
yks. nom. reuna, yks. gen. reunan, yks. part. reunaa, yks. ill. reunaan, mon. gen. reunojen reunain, mon. part. reunoja, mon. ill. reunoihin.
Esimerkit
Talon reuna oli sorasta tehty.
Hän istui puiston penkin reunalla.
Järven reuna oli kauniisti koristeltu kukilla.
Etymologia
Suomalainen perussana
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi) bruna; sukulaissanat karjala reunu, ruotsi bryn. Englanniksi rim
Käännökset
Sanonnat
"Sinä päivänä, kun lapsesi on lähdössä, kun pesän risukasan reuna vähän huojahtelee sen siinä tepastellessaan ja oikoessa lentimiään, katso ettet sano: Jää kotiin, et sinä vielä osaa mitään Sinä päivänä muista – lähdön ja ratkaisun hetki, hetki joka ei toistu Veikko Polameri."
"Sinä päivänä, kun lapsesi on lähdössä, kun pesän risukasan reuna vähän huojahtelee sen siinä tepastellessaan ja oikoessaan lentimiään, katso ettet sano: Jää kotiin, et sinä vielä osaa mitään Sinä päivänä muista - lähdön ja ratkaisun hetki, hetki joka ei toistu."
Riimisanakirja
reuna rimmaa näiden kanssa:
takareuna, alareuna, tienreuna, pilvenreuna, metsänreuna, hulpioreuna, ulkoreuna, kaatoreuna, liehureuna
Liittyvät sanat
reuna-alue, limbo, limbus, lieveLäheisiä sanoja
reumatauti, reumatismi, reumatologia, reuna, reuna-alue, reunaehto
Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?
Suomisanakirja ProKeskustelu
synonyymit: ääri nimetön 9.4.2011