reunuste

substantiivi

  1. Käytetty materiaali tai rakenne, jota käytetään reunustamiseen.

    Katon reunuste oli puusta.
Taivutus

yks. nom. reunuste, yks. gen. reunusteen, yks. part. reunustetta, yks. ill. reunusteeseen, mon. gen. reunusteiden reunusteitten, mon. part. reunusteita, mon. ill. reunusteisiin reunusteihin.

Synonyymisanakirja

reunuste

  1. koristereunus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kiinnitin kirjaan uuden reunusteen.
Reunuste suojasi taulua vaurioilta.
Hän käytti nauhaa reunusteena asusteissa.

Riimisanakirja

reunuste rimmaa näiden kanssa:

kannuste, ennuste, suhdanne-ennuste, tietokone-ennuste, sääennuste, väestöennuste, tunnuste, vekselitunnuste

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

reunusnauha, reunusta, reunustaa, reunuste, reunustus, reutoa

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro