reunuste
substantiivi
-
Käytetty materiaali tai rakenne, jota käytetään reunustamiseen.
Katon reunuste oli puusta.
Taivutus
yks. nom. reunuste, yks. gen. reunusteen, yks. part. reunustetta, yks. ill. reunusteeseen, mon. gen. reunusteiden reunusteitten, mon. part. reunusteita, mon. ill. reunusteisiin reunusteihin.
Esimerkit
Kiinnitin kirjaan uuden reunusteen.
Reunuste suojasi taulua vaurioilta.
Hän käytti nauhaa reunusteena asusteissa.
Käännökset
englanti |
(rfdef) |
Riimisanakirja
reunuste rimmaa näiden kanssa:
kannuste, ennuste, suhdanne-ennuste, tietokone-ennuste, sääennuste, väestöennuste, tunnuste, vekselitunnuste
Läheisiä sanoja
reunusnauha, reunusta, reunustaa, reunuste, reunustus, reutoa