riemulaulu
substantiivi
-
Kappale tai laulu, joka ilmaisee iloa.
Koululaiset lauloivat riemulaulua keväisessä juhlassa.
Taivutus
yks. nom. riemulaulu, yks. gen. riemulaulun, yks. part. riemulaulua, yks. ill. riemulauluun, mon. gen. riemulaulujen, mon. part. riemulauluja, mon. ill. riemulauluihin.
Esimerkit
Riemulaulu raikasi kaikkien huulilla.
Kuuntelimme kaunista riemulaulua.
Riemulaulu teki juhlista ikimuistoiset.
Käännökset
Läheisiä sanoja
riemukkuus, riemukulku, riemukulkue, riemulaulu, riemullinen, riemumaisteri