rihla
substantiivi
-
urat tai kierteet putkessa, esimerkiksi kiväärinpiipussa
Kiväärin piipun rihla parantaa sen tarkkuutta.
Taivutus
yks. nom. rihla, yks. gen. rihlan, yks. part. rihlaa, yks. ill. rihlaan, mon. gen. rihlojen rihlain, mon. part. rihloja, mon. ill. rihloihin.
Esimerkit
Vanha ase vaati uuden rihlan.
Rihla vaikuttaa aseen tarkkuuteen.
Hänen puutyönsä sisälsi rihlan tekemisen.
Käännökset
englanti |
rifling (the grooves) |
Läheisiä sanoja
rihkama, rihkamakauppa, rihkamakoru, rihla, rihlata, rihlaus