riitautua

verbi

1. Ajautua riitaan tai kiistaan, tulla riitaisaksi.

   Heidän yhteistyönsä riitautui nopeasti.

Taivutus

yks. nom. riitautua, yks. gen. riitaudun, yks. part. riitautui, yks. ill. riitautuisi, mon. gen. riitautukoon, mon. part. riitautunut, mon. ill. riitauduttiin.

Synonyymisanakirja

riitautua

1. konfliktoitua, erimielisyys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

He riitautuivat keskenään.
Asia riitautui oikeudessa.
Kaverukset riitautuivat mitättömästä syystä.

Käännökset

Riimisanakirja

riitautua rimmaa näiden kanssa:

latautua, ratautua, ahtautua, suhtautua, uskaltautua, sukeltautua, kultautua, multautua, antautua

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

riitasointu, riitasointuinen, riitauttaa, riitautua, riite, riitelijä