ripakinttu
substantiivi
-
Solakka tai laiha jalka, usein kielteinen sävy.
Hänellä on ripakintut, joilla on vaikea juosta nopeasti.
Taivutus
yks. nom. ripakinttu, yks. gen. ripakintun, yks. part. ripakinttua, yks. ill. ripakinttuun, mon. gen. ripakinttujen, mon. part. ripakinttuja, mon. ill. ripakinttuihin.
Esimerkit
Hänellä on ripakinttu.
Ripakinttu väsähti nopeammin kuin muut.
Ripakinttuna juoksukilpailu oli haastava.
Etymologia
Ripakinttu tulee sanasta 'ripa' ja tarkoittaa laihaa tai heiveröistä henkilöä.
Käännökset
Liittyvät sanat
rimppakinttu