ritvakoivu

substantiivi

1. Koivulaji, jonka oksat ovat riippuvia ja siroja.

   Ritvakoivu kasvaa vesistön lähellä.

Taivutus

yks. nom. ritvakoivu, yks. gen. ritvakoivun, yks. part. ritvakoivua, yks. ill. ritvakoivuun, mon. gen. ritvakoivujen, mon. part. ritvakoivuja, mon. ill. ritvakoivuihin.

Synonyymisanakirja

ritvakoivu

1. raita, pajukoivu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ritvakoivu kasvaa nopeammin kuin tavallinen koivu.
Puutarhassa on kaunis ritvakoivu.
Ritvakoivun oksat heiluvat tuulessa.

Käännökset

Riimisanakirja

ritvakoivu rimmaa näiden kanssa:

pihakoivu, riippakoivu, visakoivu, rantakoivu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rituaalinen, rituaaliteurastus, ritva, ritvakoivu, riuduttaa, riuhtaista