rokko
substantiivi
-
tarttuva ihosairaus, kuten vesirokko
Lapsi sairastui ärhäkkään rokkoon.
Taivutus
yks. nom. rokko, yks. gen. rokon, yks. part. rokkoa, yks. ill. rokkoon, mon. gen. rokkojen, mon. part. rokkoja, mon. ill. rokkoihin.
Synonyymisanakirja
rokko
-
tarttuva tauti, tartuntatauti, isorokko, variola, variola major, vesirokko, varicella, lehmärokko, Vaccinia.
Esimerkit
Hän sairasti vesirokon lapsena.
Rokko oli levinnyt laajalle alueelle.
Hoitaja selitti rokko-oireet.
Etymologia
Alkuperäisesti arabiankielisestä 'rukhas' kautta germaanisten kielten.
Käännökset
Riimisanakirja
rokko rimmaa näiden kanssa:
tuhkarokko, tulirokko, vihurirokko, vesirokko, yskänrokko, isorokko, parvorokko, murrokko, nokkosrokko
Liittyvät sanat
rokkotauti, rokkoinen, pikkurokko, viidesLäheisiä sanoja
rokkimusiikki, rokkivideo, rokkiyhtye, rokko, rokkoepidemia, rokkoinen