romantikko
substantiivi
-
henkilö, joka haaveilee tai ihannoi jotakin
Hän on todellinen romantikko sydämeltään.
Taivutus
yks. nom. romantikko, yks. gen. romantikon, yks. part. romantikkoa, yks. ill. romantikkoon, mon. gen. romantikkojen, mon. part. romantikkoja, mon. ill. romantikkoihin.
Esimerkit
Hän on suuri romantikko ja uskoo ikuiseen rakkauteen.
Romantikkona hän nauttii kynttiläillallisista.
Romantikoille pienet eleet merkitsevät paljon.
Romantikko sisustaa kotinsa pehmeillä sävyillä.
'
Etymologia
Johdettu romantiikka-sanan pohjalta, tarkoittaa henkilöä, joka korostaa tunteellisuutta.
Käännökset
| englanti |
romanticist romantic |
| ranska | t-needed (f)r |
| saksa | Romantiker (m), Romantikerin (f) |
| italia | romantico |
| puola | romantyk (m), romantyczka (f) |
| venäjä | рома́нтик (m) |
| ruotsi | romantiker |
Läheisiä sanoja
romanssinpoikanen, romantiikannälkäinen, romantiikka, romantikko, romantisoida, romanttinen