rondo
substantiivi
-
sävellysmuoto, jossa sama musiikkiaihe toistuu eri jaksojen välissä
Hän soitti pianoa rondon tahdissa.
-
Eräs musiikkikappaleen rakenne
Esimerkit
Sävellys sisälsi iloisen rondo-osuuden.
Rondo-tyyli on erityisen monikerroksinen.
Mestariteos päättyi voimakkaaseen rondoon.
Tanssi kulki rondon rytmissä.
Rondo tuo esiin teemansa eri variaatioin.
Etymologia
Lainattu italiasta, tarkoittaa musiikkia tai sävellystä, joka pyörii tietyn teeman ympärillä.
Käännökset
| englanti |
rondo
puhekieltä A musical composition, commonly of a lively, cheerful character, in which the first strain recurs after each of the other strains. |
| venäjä | ро́ндо |
Läheisiä sanoja
romutus, romuvarasto, rondi, rondo, ronkeli, ronkkia