rotu
substantiivi
-
eläin- tai kasvilaji, jolla on erityisiä ominaisuuksia.
Hevoskisaa varten tarvittiin tietyn rotuinen hevonen.
Taivutus
yks. nom. rotu, yks. gen. rodun, yks. part. rotua, yks. ill. rotuun, mon. gen. rotujen, mon. part. rotuja, mon. ill. rotuihin.
Esimerkit
Ihminen ei saisi arvottaa toisia heidän rotunsa perusteella.
Koira on mielestäni maailman kaunein rotu.
Rotu ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa.
Etymologia
Alun perin latinan sanasta 'ruptus', joka tarkoittaa 'rikottu'.
slaavilainen (puola, venäjä); sukulaissanat venäjä rod. Englanniksi race, species
Käännökset
| englanti |
race breed stock, strain |
| saksa | Rasse (f), Sorte (f) gloss of plants, Geschlecht, Stamm (m), Erregerstamm (m), Züchtung (f), Sorte (f) |
| kreikka | ράτσα (f), φυλή (f) |
| puola | gatunek (m), rasa (f) |
| venäjä | поро́да (f) gloss of animals, сорт (m) ''plants'', ра́са (f), род (m), пле́мя, поро́да (f), qualifier (m)icroorganism штамм (m) |
| ruotsi | ras, sort |
| ranska | race (f), souche |
| italia | razza (f), ceppo (m) |
| romania | rasă (f), neam |
| unkari | faj |
| latina | genus, gens (f) |
Sitaatit
"Voitin armeijan sen julistaessa minut psykoneuroottiseksi. He luulivat minua hulluksi. Täyttäessäni heidän lomakkeitaan kirjoitin kohtaan 'rotu': 'Ihminen'. Kohtaan 'väri': 'Vaihtelee'."
Riimisanakirja
rotu rimmaa näiden kanssa:
liharotu, karjarotu, sikarotu, kanarotu, koirarotu, kissarotu, nautarotu, pystykorvarotu, herefordrotu
Liittyvät sanat
negridinen, tiibetinspanieli, puli (3), bulldoggiLäheisiä sanoja
rottinkinen, rottinkituoli, rottweiler, rotu, rotuennakkoluulo, rotuerottelu