ruhtinas
substantiivi
-
korkea-arvoinen johtaja tai aatelinen
Ruhtinas hallitsi laajoja maa-alueita.
Taivutus
yks. nom. ruhtinas, yks. gen. ruhtinaan, yks. part. ruhtinasta, yks. ill. ruhtinaaseen, mon. gen. ruhtinaiden ruhtinaitten, mon. part. ruhtinaita, mon. ill. ruhtinaisiin ruhtinaihin.
Esimerkit
Ruhtinas saapui juhliin arvokkaasti.
Kansalaiset kutsuivat häntä ruhtinaakseen.
Hän on tunnettu historian ruhtinas.
Etymologia
Muinaisslaavista
druhtinaz, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi drott (hallitsija). Englanniksi count, prince
Käännökset
Sitaatit
"On siis otettava huomioon, että ruhtinas, ja uusi ruhtinas eritoten, ei voi noudattaa kaikkia niitä hyveitä, jotka tuottavat ihmisille hyvän maineen. Jotta hän voisi säilyttää asemansa, hänen on useinkin pakko toimia vastoin uskollisuuden, armeliaisuuden, inhimillisyyden ja uskonnon lakeja."
Riimisanakirja
ruhtinas rimmaa näiden kanssa:
raharuhtinas, suuriruhtinas, renessanssiruhtinas, kirkkoruhtinas, perintöruhtinas
Liittyvät sanat
prinssi, voivodi, ruhtinaspari, maharadža, rad¥aLäheisiä sanoja
ruhtinaallinen, ruhtinaallisesti, ruhtinaallisuus, ruhtinas, ruhtinashuone, ruhtinaskunta