ruikkia

verbi

1. pieninä määrinä valuttaa tai nesteen roiskuttaminen

   Vettä ruikkui lattialle, kun pullo kaatui.

Taivutus

yks. nom. ruikkia, yks. gen. ruikin, yks. part. ruikki, yks. ill. ruikkisi, mon. gen. ruikkikoon, mon. part. ruikkinut, mon. ill. ruikittiin.

Synonyymisanakirja

ruikkia

1. sirotella.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Letkusta alkanut ruikkia vettä.
Vesipullo ruikki käytävälle.
Ruikkii

Käännökset

Riimisanakirja

ruikkia rimmaa näiden kanssa:

luikkia, puikkia, tuikkia

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ruijalainen, ruijanpallas, ruikata, ruikkia, ruikuttaa, ruikuttaja