rukka
substantiivi
-
Henkilö, joka on säälin tai myötätunnon kohde.
Voi sitä rukkaa, jonka auto hajosi keskellä matkaa.
Taivutus
yks. nom. rukka, yks. gen. rukan, yks. part. rukkaa, yks. ill. rukkaan, mon. gen. rukkien rukkain, mon. part. rukkia, mon. ill. rukkiin.
Synonyymisanakirja
rukka
-
miesparka, miesraukka, reppana, ressukka, parka, surkimus, toosa, parka, köyhä, kurja, rutiköyhä, köyhä, köyhä, köyhä, köyhä, köyhä, köyhä.
Esimerkit
Rukka on vanha ja hyvin käytetty.
Hän etsi rikkoutuneelle rukkalle korvaajaa.
Rukan kestävyys yllätti kaikki.
Etymologia
Lainasana ruotsista sanoista 'rucka' tai 'rycka', jotka tarkoittavat repiä tai nykiä.
krukka, katso ruukku. Englanniksi poor man
Käännökset
| englanti |
poor (pitiful); used always together with a noun or proper noun that shows the object of pitying. lapsirukka *poor child Pekka-rukka *poor Pekka distaff to collect payment from (someone) |
| ranska | pitoyable, pauvre |
| saksa | arm |
| kreikka | καημένος, κακομοίρης, ταλαίπωρος |
| unkari | szegény |
| italia | povero |
| puola | biedny (m) |
| romania | amărât (m), biet (m) |
| venäjä | бе́дный (m), жа́лкий, несча́стный, вызыва́ющий жа́лость |
| ruotsi | stackars, miserabel |
Sitaatit
"Leopold on rumin (lapsistani). Hän kävelee pöyristyttävällä tavalla -- hänen tapansa ovat yhtä toivottomia kuin hänen puheensa, joka on suorastaan hirveää. Hän oppii niin hyvin ja lukee aika sujuvasti, mutta hänen ranskansa muistuttaa lähinnä kiinaa; lapsi rukka, hän on todella täysin epäonnistunut."
Riimisanakirja
rukka rimmaa näiden kanssa:
haarukka, kalahaarukka, hintahaarukka, leikkelehaarukka, paistihaarukka, puuhaarukka, fondyyhaarukka, herukka, punaherukka
Liittyvät sanat
raiska, ressu, rassu, raasu, parka (2)Läheisiä sanoja
rukiinviljely, rukinlapa, rukinpyörä, rukka, rukkanen, rukkaskäsi