rummutus

substantiivi

1. Ääni tai toiminta, joka syntyy rumpuja soittaessa.

   Rummutus kuulosti korviahuumaavalta.

Taivutus

yks. nom. rummutus, yks. gen. rummutuksen, yks. part. rummutusta, yks. ill. rummutukseen, mon. gen. rummutusten rummutuksien, mon. part. rummutuksia, mon. ill. rummutuksiin.

Synonyymisanakirja

rummutus

1. puolustaminen, tukeminen, kannattaminen, kannatus, ääni.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Rummutus alkoi rauhallisesti.
Voimakas rummutus kaikui konserttisalissa.
Lapset pitivät rummutuksesta.

Käännökset

Riimisanakirja

rummutus rimmaa näiden kanssa:

sammutus, jälkisammutus, palonsammutus, vaahtosammutus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rummunpärinä, rummusto, rummuttaa, rummutus, rumpali, rumpalipoika