runolaulu
substantiivi
-
suullisen perinteen runsaasti rytmitetty esitys, usein laulutapainen tai liturginen esitys
Kansanperinteessä runolaulut siirtyivät sukupolvelta toiselle.
Taivutus
yks. nom. runolaulu, yks. gen. runolaulun, yks. part. runolaulua, yks. ill. runolauluun, mon. gen. runolaulujen, mon. part. runolauluja, mon. ill. runolauluihin.
Esimerkit
Runolaulu on vanha suomalainen perinnelajitanssi.
Kalevalainen runolaulu innostaa yhä uusia sukupolvia.
Runolaulut keräävät ihmisiä yhteen juhlimaan kansanperinnettä.
Etymologia
Alkuperä: Muodostettu yhdistämällä sanat 'runo' ja 'laulu'.
Käännökset
Riimisanakirja
runolaulu rimmaa näiden kanssa:
kuviolaulu, kirkkolaulu, soololaulu, kuorolaulu, mieskuorolaulu, naiskuorolaulu, vuorolaulu, kehtolaulu
Liittyvät sanat
helkavirsiLäheisiä sanoja
runokokoelma, runokuva, runokäännös, runolaulu, runollinen, runollisesti