runtelu
substantiivi
-
Rikkoutumisen tai vahingoittumisen aiheuttaminen
Auto koki pahasti runtelua onnettomuudessa.
Taivutus
yks. nom. runtelu, yks. gen. runtelun, yks. part. runtelua, yks. ill. runteluun, mon. gen. runtelujen runteluiden runteluitten, mon. part. runteluja runteluita, mon. ill. runteluihin.
Esimerkit
Vanha auto on joutunut runtelun kohteeksi.
Runtelun jälkiä oli vaikea korjata.
Onnettomuus aiheutti vakavaa rundelua autolle.
Käännökset
Riimisanakirja
runtelu rimmaa näiden kanssa:
kuuntelu, salakuuntelu, vesikuuntelu, puhelinkuuntelu, radionkuuntelu, muuntelu
Läheisiä sanoja
runsaudensarvi, runsaus, runtata, runtelu, ruoanhaju, ruoanhaku