ruokakuppi
substantiivi
-
Kuppi, jota käytetään ruoan tarjoiluun tai syömiseen.
Kaadoin keiton ruokakuppiin.
Taivutus
yks. nom. ruokakuppi, yks. gen. ruokakupin, yks. part. ruokakuppia, yks. ill. ruokakuppiin, mon. gen. ruokakuppien, mon. part. ruokakuppeja, mon. ill. ruokakuppeihin.
Esimerkit
Kuului kolahdus
Etymologia
Kaksiosainen sana 'ruoka' ja 'kuppi', viitaten astiaan, jolla on tietty tarkoitus ruokailussa.
Käännökset
Riimisanakirja
ruokakuppi rimmaa näiden kanssa:
vaakakuppi, pahkakuppi, tuhkakuppi, mokkakuppi, munakuppi, rintakuppi
Läheisiä sanoja
ruokakulttuuri, ruokakulut, ruokakunta, ruokakuppi, ruokala, ruokalaji