ruokaleipä

substantiivi

  1. Leipä, jota syödään pääaterian yhteydessä.

    Ruokaleipä leivottiin tänään itse.
Taivutus

yks. nom. ruokaleipä, yks. gen. ruokaleivän, yks. part. ruokaleipää, yks. ill. ruokaleipään, mon. gen. ruokaleipien ruokaleipäin, mon. part. ruokaleipiä, mon. ill. ruokaleipiin.

Synonyymisanakirja

ruokaleipä

  1. arkileipä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ruisleipä on Suomessa yleisesti käytetty ruokaleipä.
Leivon kerran viikossa tuoretta ruokaleipää.
Ruokaleipä on tärkeä osa suomalaista aamiaista.

Etymologia

Yhdyssana 'ruoka' ja 'leipä', joka viittaa leipään osana ateriaa.

Riimisanakirja

ruokaleipä rimmaa näiden kanssa:

leipä, sekaleipä, lusikkaleipä, vuokaleipä, tippaleipä, ohraleipä, kauraleipä, pitaleipä, mustaleipä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

piimälimppu

Läheisiä sanoja

ruokalaji, ruokalappu, ruokalasku, ruokaleipä, ruokalepo, ruokaliina

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro