ruttu
substantiivi
-
Kankaassa tai ihossa oleva taitos tai painauma.
Paitaan oli jäänyt ruttu pesun jäljiltä.
Taivutus
yks. nom. ruttu, yks. gen. rutun, yks. part. ruttua, yks. ill. ruttuun, mon. gen. ruttujen, mon. part. ruttuja, mon. ill. ruttuihin.
Esimerkit
Ruttu pellavassa teki paidasta epäsiistin.
Kasvoni menivät heti ruttuun suolaisesta mausta.
Vanha kirje oli aivan ruttuinen.
Etymologia
Ääntä jäljittelevä, tarkoittaa rutistetta tai ryttyä.
Käännökset
englanti |
dent
|
Riimisanakirja
ruttu rimmaa näiden kanssa:
huttu, juttu, murhajuttu, kalajuttu, pilajuttu, riitajuttu, sotajuttu, skandaalijuttu, siviilijuttu, hupijuttu
Liittyvät sanat
ryppyLäheisiä sanoja
ruttojuuri, ruttotauti, ruttotautinen, ruttu, ruttuinen, ruttuun