ruumiinkieli

substantiivi

1. Ilmaukset, eleet ja asennot, joiden kautta viestitään tietoa ilman sanoja.

   Viha näkyi hänen ruumiinkielestään.

Taivutus

yks. nom. ruumiinkieli, yks. gen. ruumiinkielen, yks. part. ruumiinkieltä, yks. ill. ruumiinkieleen, mon. gen. ruumiinkielten ruumiinkielien, mon. part. ruumiinkieliä, mon. ill. ruumiinkieliin.

Synonyymisanakirja

ruumiinkieli

1. kehonkieli.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ruumiinkieli kertoo paljon ihmisestä.
Hän opiskeli ruumiinkielen tulkitsemista.
Ruumiinkieli voi viestiä ilman sanoja.

Käännökset

Sitaatit

• "Nälkä ei tule jos ei halua. Kukaan ei syö ennen ensi-iltaa, muuten ruumiinkieli laimenee. Harjoitus jatkuu! Juoskaa talo kymmenen kertaa ympäri ja miettikää jotain abstraktia! Ja konkretian kautta! Ja nielkää nämä kivet! - Reetta Ruusu tanssijoille"

Riimisanakirja

ruumiinkieli rimmaa näiden kanssa:

vaa'ankieli, maailmankieli, koirankieli, kansankieli, palkeenkieli, käärmeenkieli, lapsenkieli, lastenkieli, äidinkieli

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ruumiinhaju, ruumiinharjoitus, ruumiinjäsen, ruumiinkieli, ruumiinkulttuuri, ruumiinkuva