ruuna

substantiivi

  1. kastroitu uroshevonen

    Ratsastimme vanhalla ruunalla.
Taivutus

yks. nom. ruuna, yks. gen. ruunan, yks. part. ruunaa, yks. ill. ruunaan, mon. gen. ruunien ruunain, mon. part. ruunia, mon. ill. ruuniin.

Synonyymisanakirja

ruuna

  1. valakka.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vanha ruuna vietti päivänsä laitumella.
Hän ratsasti luotettavalla ruunallaan metsäpolkuja pitkin.
Ruunasta oli tullut perheen rakas lemmikki.

Etymologia

Alkuperä ruotsin sanasta 'runne'.

Sanonnat

"Puhua porisee kuin ruuna veteen paskantaisi."

"Tulivuorikiviä kantava hevonen putosi rotkoon Jäikö ylöspäin ruuna vai laava?."

Riimisanakirja

ruuna rimmaa näiden kanssa:

kruuna, patruuna, haulipatruuna, kiväärinpatruuna, valopatruuna, harjoituspatruuna, paukkupatruuna, sitruuna, sukaattisitruuna

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

valakka, kuohita, hevonen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro