ryhmäkuri
substantiivi
-
Organisoitu tapa pitää järjestystä ryhmässä tai joukossa.
On tärkeää, että koulussa on hyvä ryhmäkuri.
Taivutus
yks. nom. ryhmäkuri, yks. gen. ryhmäkurin, yks. part. ryhmäkuria, yks. ill. ryhmäkuriin, mon. gen. ryhmäkurien, mon. part. ryhmäkureja, mon. ill. ryhmäkureihin.
Esimerkit
Ryhmäkuri takaa tehokkaan oppimisen.
Opettaja korosti ryhmäkurin merkitystä.
Ryhmäkuri on tärkeää tiimityöskentelyssä.
Käännökset
Riimisanakirja
ryhmäkuri rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
ryhmäkokous, ryhmäkoti, ryhmäkunta, ryhmäkuri, ryhmäkuva, ryhmäkäyttäytyminen