rytke

substantiivi

1. Kova ääni, joka syntyy jostain iskeytymisestä tai rikkoutumisesta

   Rytke paljasti, että jotain oli mennyt rikki.

Taivutus

yks. nom. rytke, yks. gen. rytkeen, yks. part. rytkettä, yks. ill. rytkeeseen, mon. gen. rytkeiden rytkeitten, mon. part. rytkeitä, mon. ill. rytkeisiin rytkeihin.

Synonyymisanakirja

rytke

1. jumputus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koneen rytke täytti tilan.
Kaatuvan puun rytke herätti meidät.
Moottorin rytke kuului kauas.

Käännökset

Riimisanakirja

rytke rimmaa näiden kanssa:

jytke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rytinä, rytistä, rytistää, rytke, rytky, rytkyttää