ryytyä
verbi
-
väsyä, uupua, menettää voimansa
Pitkän päivän jälkeen hän ryytyi täysin.
Taivutus
yks. nom. ryytyä, yks. gen. ryydyn, yks. part. ryytyi, yks. ill. ryytyisi, mon. gen. ryytyköön, mon. part. ryytynyt, mon. ill. ryydyttiin.
Esimerkit
Hän oli alkanut ryytyä työn paljoudesta.
Kesän helteet saivat hänet ryytymään.
Hän tunsi itsensä hitaasti ryytyvän.
Etymologia
Murresana, johdettavissa 'ryyti' sanasta merkityksensä kautta.
Käännökset
Läheisiä sanoja
ryyti, ryytijuusto, ryytimaa, ryytyä, ryöhähtää, ryöhätä