rähättää
verbi
-
Pitää melua tai aiheuttaa meteliä, usein eläimistä, kuten linnuista.
Pikkulinnut rähättivät puussa aamunkoitteessa.
Taivutus
yks. nom. rähättää, yks. gen. rähätän, yks. part. rähätti, yks. ill. rähättäisi, mon. gen. rähättäköön, mon. part. rähättänyt, mon. ill. rähätettiin.
Esimerkit
Linnut alkoivat rähättää puussa.
Lapset rähättivät iloisesti.
Koira rähätti
Käännökset
Riimisanakirja
rähättää rimmaa näiden kanssa:
lähdettää, sädettää, teettää, lähettää, liettää, viettää, iljettää, syljettää, iskettää, käskettää