rämeikkö
substantiivi
-
Tiheä, kostea alue puustoa ja pensaita.
Kävellessäni rämeikössä kastuin läpimäräksi.
Taivutus
yks. nom. rämeikkö, yks. gen. rämeikön, yks. part. rämeikköä, yks. ill. rämeikköön, mon. gen. rämeikköjen rämeiköiden rämeiköitten, mon. part. rämeikköjä rämeiköitä, mon. ill. rämeikköihin rämeiköihin.
Esimerkit
Rämeikkö oli tiheä ja vaikeakulkuinen.
Hirvet piileskelivät rämeikössä.
Kävelimme läpi synkän rämeikön.
Käännökset
englanti |
quagmire, morass |
Riimisanakirja
rämeikkö rimmaa näiden kanssa:
tiheikkö, pöheikkö, säleikkö, puusäleikkö, pehmeikkö, näreikkö, rääseikkö, hetteikkö, ryteikkö
Läheisiä sanoja
rälssimaa, rälssitila, räme, rämeikkö, rämeinen, rämeletto