räntä

substantiivi

  1. veden ja maan välinen alue.

    Kävimme aamulla rannalla uimassa.
Taivutus

yks. nom. räntä, yks. gen. rännän, yks. part. räntää, yks. ill. räntään, mon. gen. räntien räntäin, mon. part. räntiä, mon. ill. räntiin.

Synonyymisanakirja

räntä

  1. ranta, rantapenger, rantatörmä, penkka, töyräs, hiekkaranta, uimaranta, ranta-alue, rantakorttelit, geologinen muodostuma, muodostuma, maa, kuiva maa, maanpinta, mäki, rinne, törmä.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Talvella sataa usein räntää.
Sääennuste lupasi räntäsadetta iltapäivällä.
Räntä teki tienpinnasta liukkaan.

Etymologia

Sana 'räntä' on peräisin kantasuomesta ja tarkoittaa sään ilmiötä, jossa sataa sekä vettä että lunta.

Riimisanakirja

räntä rimmaa näiden kanssa:

hiihdäntä, tähkäidäntä, säädäntä, lainsäädäntä, häntä, siimahäntä, kippurahäntä, kissanhäntä, rotanhäntä, hiirenhäntä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

hyhmettyä, sade, iskeä

Läheisiä sanoja

ränsistyä, ränsistää, ränstyä, räntä, räntäkuuro, räntälumi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro