räpättää
verbi
-
Puhua jatkuvasti ja kovaan ääneen.
Koulun lapset eivät lakkaa räpättämästä välitunnilla.
Taivutus
yks. nom. räpättää, yks. gen. räpätän, yks. part. räpätti, yks. ill. räpättäisi, mon. gen. räpättäköön, mon. part. räpättänyt, mon. ill. räpätettiin.
Synonyymisanakirja
räpättää
-
pajattaa, lörpötellä, pölöttää, pauhata.
Esimerkit
Linnut räpättävät puissa aamuisin.
Moottori räpättää oudosti.
Vanha radio alkoi räpättää kesken kuuntelun.
Etymologia
Alkuperä liittyy onomatopoeettiseen kuvailevaan ääneen.
Käännökset
Riimisanakirja
räpättää rimmaa näiden kanssa:
lähdettää, sädettää, teettää, lähettää, liettää, viettää, iljettää, syljettää, iskettää, käskettää