rätkähdys
substantiivi
-
Äkillinen, kova ääni, joka syntyy lopahduksesta tai hajoamisesta.
Ikkuna meni rikki rätkähdyksellä.
Taivutus
yks. nom. rätkähdys, yks. gen. rätkähdyksen, yks. part. rätkähdystä, yks. ill. rätkähdykseen, mon. gen. rätkähdysten rätkähdyksien, mon. part. rätkähdyksiä, mon. ill. rätkähdyksiin.
Esimerkit
Äkillinen rätkähdys sai kaikki säikähtämään.
Kattolamppu rätkähti yllättäen.
Tiiliseinässä kuului rätkähdys.
Käännökset
Riimisanakirja
rätkähdys rimmaa näiden kanssa:
hengähdys, leyhähdys, myhähdys, röyhähdys, kähähdys, rähähdys, sähähdys, röhähdys, nyrjähdys, ärjähdys