rääyntä

substantiivi

1. Sidottu äänenkäyttö, joka ääntää tai kirkua kovasti.

   Kissan rääyntä kuului kauas yöhön.

Taivutus

yks. nom. rääyntä, yks. gen. rääynnän, yks. part. rääyntää, yks. ill. rääyntään, mon. gen. rääyntöjen rääyntäin, mon. part. rääyntöjä, mon. ill. rääyntöihin.

Synonyymisanakirja

rääyntä

1. itku, valitus, Ääni, huuto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kissan rääyntä kuului selvästi.
Yöllinen rääyntä herätti naapurit.
Rääyntä oli merkki nälästä.

Käännökset

Riimisanakirja

rääyntä rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

rääväsuisesti, rääväsuisuus, rääväsuu, rääyntä, rääyttää, röh