rötiskä
substantiivi
-
Huonokuntoinen tai ränsistynyt rakennus.
Vanha rötiskä purettiin uuden rakennuksen tieltä.
Taivutus
yks. nom. rötiskä, yks. gen. rötiskän, yks. part. rötiskää, yks. ill. rötiskään, mon. gen. rötisköiden rötisköitten rötisköjen rötiskäin, mon. part. rötisköitä rötisköjä, mon. ill. rötisköihin.
Esimerkit
Heidän vanha talonsa oli rötiskä
Etymologia
Voi olla johdettu ruotsin sanasta 'rasslig', tarkoittaa rappeutunutta tai kehnokuntoista rakennusta.
Käännökset
Riimisanakirja
rötiskä rimmaa näiden kanssa:
iskä, säämiskä, räpiskä, leiviskä, äiskä, häiskä, läiskä, maksaläiskä, väriläiskä
Läheisiä sanoja
röpelöinen, rösti, röstiperunat, rötiskä, rötiskö, rötkäle