säihke
substantiivi
-
elävä ja voimakas valo tai kimallus
Hänen silmissään oli säihkyvä säihke.
Taivutus
yks. nom. säihke, yks. gen. säihkeen, yks. part. säihkettä, yks. ill. säihkeeseen, mon. gen. säihkeiden säihkeitten, mon. part. säihkeitä, mon. ill. säihkeisiin säihkeihin.
Synonyymisanakirja
säihke
-
kimallus, välke, säkenöinti, kimaltelu.
Esimerkit
Timantin säihke oli häikäisevä.
Auringon säihke osui ikkunaan.
Hänen silmissään oli erityinen säihke.
Käännökset
| englanti |
coruscation sparkle |
| puola | blask (m) |
| romania | strălucire (f) |
| venäjä | блеск (m), сверка́ние |
| ruotsi | glitter |
| saksa | Funkeln (m), Glitzern (m) |
| italia | lustro, splendore |
Riimisanakirja
säihke rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
kimallus, välke, hohdeLäheisiä sanoja
sähäkästi, säie, säiekimppu, säihke, säihkysääri, säihkysäärinen