säröily
substantiivi
-
Säröjen tai halkeamien muodostuminen.
Vanhojen seinien rappaus alkoi säröillä.
Taivutus
yks. nom. säröily, yks. gen. säröilyn, yks. part. säröilyä, yks. ill. säröilyyn, mon. gen. säröilyjen säröilyiden säröilyitten, mon. part. säröilyjä säröilyitä, mon. ill. säröilyihin.
Esimerkit
Talon seinissä oli merkkejä säröilystä.
Vanha maali oli alkanut säröillä pahasti.
Purjelaudalla liikkuminen sujui ilman säröilyä.
Käännökset