saarnalupa
substantiivi
-
Virallinen lupa, joka annetaan saarnaajalle.
Hän sai saarnaluvan kirkolta.
Taivutus
yks. nom. saarnalupa, yks. gen. saarnaluvan, yks. part. saarnalupaa, yks. ill. saarnalupaan, mon. gen. saarnalupien saarnalupain, mon. part. saarnalupia, mon. ill. saarnalupiin.
Esimerkit
Papille myönnettiin saarnalupa piispalta.
Saarnaluvan saaminen vaatii koulutusta.
Ilman saarnalupaa ei voi saarnata kirkossa.
Käännökset
Riimisanakirja
saarnalupa rimmaa näiden kanssa:
lupa, liikennelupa, toimilupa, taksilupa, vientilupa, tuontilupa, maahantuontilupa, hirvilupa, televisiolupa
Läheisiä sanoja
saarnaaja, saarnaajaveli, saarnakirja, saarnalupa, saarnalupatutkinto, saarnamatka