sakotus
substantiivi
-
Toimi, jossa annetaan sakko jostain rikkomuksesta.
Liikennerikkomuksista seuraa usein sakotus.
Taivutus
yks. nom. sakotus, yks. gen. sakotuksen, yks. part. sakotusta, yks. ill. sakotukseen, mon. gen. sakotusten sakotuksien, mon. part. sakotuksia, mon. ill. sakotuksiin.
Synonyymisanakirja
sakotus
-
sakon langettaminen, rahallinen rangaistus.
Esimerkit
Sakotus aiheutti kiistaa.
Liikenteessä tuli jonoja sakotuksen vuoksi.
Sakotus voi olla kallista.
Etymologia
Peräisin sanasta 'sakko', viittaa maksun määräämiseen rangaistukseksi.
Käännökset
| ranska | impôt, prélèvement, taxe |
| romania | impozitare (f), taxare (m) |
| venäjä | сбор (m), взима́ние, обложе́ние |
| ruotsi | uttaxering |
Läheisiä sanoja
sakoluku, sakonsovittaja, sakottaa, sakotus, sakoutua, sakraalinen