seikkailupeli
substantiivi
-
Peli, jossa pelaaja ohjaa hahmoa jännittävissä ja vaarallisissa seikkailuissa.
Seikkailupeli tarjosi tuntikausia viihdettä pelaajille.
Taivutus
yks. nom. seikkailupeli, yks. gen. seikkailupelin, yks. part. seikkailupeliä, yks. ill. seikkailupeliin, mon. gen. seikkailupelien, mon. part. seikkailupelejä, mon. ill. seikkailupeleihin.
Esimerkit
Seikkailupeli vangitsi minut tunneiksi.
Pelaan uutta seikkailupeliä.
Seikkailupeli on täynnä mysteerejä.
Etymologia
Koostuu sanoista 'seikkailu' ja 'peli', tarkoittaen peliä, jossa seikkaillaan.
Käännökset
| englanti |
adventure game |
| puola | gra przygodowa (f), przygodówka (f) |
| venäjä | квест (m) |
| ruotsi | äventyrsspel |
Läheisiä sanoja
seikkailumatkailu, seikkailunhalu, seikkailunhaluinen, seikkailupeli, seikkailupolitiikka, seikkailurikas