seinä
substantiivi
-
Rakennuksen pystysuora rakenne, joka eristää tai jakaa tiloja.
Huoneessa oli kaunis taideteos seinällä.
Taivutus
yks. nom. seinä, yks. gen. seinän, yks. part. seinää, yks. ill. seinään, mon. gen. seinien seinäin, mon. part. seiniä, mon. ill. seiniin.
Esimerkit
Huoneessa oli sininen seinä.
Nojasin seinään odotellessani.
Hän maalasi seinän valkoiseksi.
Etymologia
Johdettu sanasta 'seis', viitaten siihen, mikä seisoo tai on pystyssä.
baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro sein, karjala seinju, pohjoissaame seaidni, liettua siena. Englanniksi wall
Käännökset
| englanti |
partition wall |
Slangisanakirja
-
graffi: seinäpiirros
-
grafis: seinäpiirros
-
posteri: seinäjuliste
-
seinäraha: ottoautomaatti : Venaa, mä käyn hakee seinärahaa.
Sanonnat
"Jos seinä tulee tulee vastaan, etsi ovea."
Riimisanakirja
seinä rimmaa näiden kanssa:
takaseinä, ikkunaseinä, lautaseinä, kuvaseinä, paljeseinä, paneeliseinä, kaakeliseinä, tiiliseinä, väliseinä
Liittyvät sanat
puoleinen, paneeliseinä, pendyyli, ikkunaseinä, kaakeliseinäLäheisiä sanoja
seinus, seinusta, seinustaa, seinä, seinäalmanakka, seinäelementti